IpuKris

Topi on poissa - Topi has passed away

2010-03-02T18:08:00.002+02:00

During our winter vacation Topi was hit by an accident and is now waiting me in the heaven.

I told him to wait and I know that he will be doing that. He was totaly devoted to me and was always following in my foot steps.

I will miss him so : (

Topi on poissa, jälleennäkemisen toivossa :(

mamma

Lumista - snow everywhere

2010-01-13T09:39:00.026+02:00

Hei . Hello .

Everywhere is a dick layer of snow:)

Ompa blogiin jäänyt aika pitkä tauko, mutta ei se ole menoa haitannut meillä ainakaan.

Pahoittelen, jos tänne on tarvinnut kurkata turhaan.

Syksyn aikana on seurattu monenlaisia kivoja jälkiä, lumen alle ovat kadonneet kaikki hiiret, joita meillä innokkaasti etsitään.

Checking from every angle, in this household no-one is able to come home or near by without a worning!

Nyt on lunta ja tassut ovat aina puhtaat, kun tullaan sisälle. Ihanaa näin koirien emäntänä. Ei hiekkakasoja nurkissa eikä sängyssä.

Indy on käynyt Turussa näyttelyssä ja näytti tuomarille hampaansa hienosti. Ollaan hyvin edistytty tässä opettelemisessa näyttelykoiraksi. Minäkin emona olen jotain oppinut, vaikkakin se kehässä esitys on vain kiireistä harppomista ja Indy kulkee vierellä hieman ihmetellen tätä touhua. Jokatapauksessa kivaa vaihtelua, mukava nähdä koiraihmisiä, joskin vielä kivempi on katsella toisten koiria:-)

Turku exhibition for miniature longhaired duchhunds in November, 2009.

Hupu koki kovan kohtalon ja joutui kastraatioon. Se on kyllä aivan epistä, mutta ei siitä ole paljon negatiivistä sanottavaa, ainoastaan, että samalla ruokamäärällä Hupu hieman lihoi, joten nyt on vähempirasvaista tarjolla. Muuten Hupu on seurallisempi ja ei näytä olostaan mitenkään kärsivän. Allin tulevat juoksut eivät sitten haittaa ja vie koko elämää sekaisin, lenkeiltä tullaan hieman vain jäljessä muita ja sisällä ei merkata jokapaikkaan.

Hupu looks so good:-)

Topi pääsi hampaiden putsaukseen ja hengitys on aivan ihanan hajuinen ja suukkoja on nyt mukava saadakin. Ilmeisesti Topin hampaat ovat herkät plakille, koska hammaskiveä löytyi paljon , joten useammin täytyy hampaita jatkossa puhdistaa ja puhdistuttaa.

Topi is now 6 years and his teeth has been cleaned properly.

Alli on tänä talvena hyvin pitkäturkkinen, hän on löytänyt uuden ruuan, josta hän tykkää aivan mahdottomasti ja se on kalaa sisältävä ja vehnätön, joten käy seniorimamman vatsalle. Alli täytti alkuvuodesta 9 vuotta, joten parasta koiran elämää tässä vietetään:-)

Alli is 9 years and is living her best life in Korpiniemi.

Sitten meille tuli pieni pentu, salaa livahti kotiin ja on niin reipas ja mukava, iloinen ja ei turhista murehdi, täyttä iloa koko poika. Tässä on Ventistä kuva keskeltä uutta ihanaa lumipaljoutta.

Quentin looking where the mates are hiding...too much snow for a small doggy, but luckily I am brave one and can find them in no time at all.

Keväällä Indy käy ainakin yhdessä näyttelyssä, joka pidetään aivan lähellä, omassa kotikunnassa. Ventti on vielä silloin liian pieni, olisi ollut pentuluokkaan sopiva muutaman päivän kuluttua, mutta kyllähän niitä kisoja aina tulee. Käydään opettelemassa sitä touhua varmasti kesällä joissakin pikkukisoissa. Nyt kun on kaksi koiraa mukana, niin jospa asettuisin minäkin pitemmäksi aikaa paikalleen ja oppisin jotain toisten esityksistä. Mikäs kiire meillä on.

Tänä keväänä en aio odottaa kesää ja kukkasia niin kovasti, että kun ne vihdoin tulevat, niin on jo ihan kyllästynyt koko kesän odotukseen. Otetaan päivä kerrallaan ja nautitaan ihanista koirista ja kaikesta mitä ne tuovat perheeseemme.

Kesäkuu...maa

2009-06-04T10:01:00.008+03:00

Hei,
koirilla on ollut mukavaa, kun on tupsuja mitä haistella ja ötököitä mita metsästää. Hupu kulkee nenä pitkänä pitkin ojanpientareita myyriä metsästäen. Ne olivatkin talven aikana tehneet kovasti tuhoja! Onneksi niitä nyt näkyy vähemmän ja ovat pöllöt niitä syöneetkin ja haukkoja on ollut niitä metsästämässä. Tällähetkellä hauskinta huvia on juosta metsäjänisten ja rusakoiden perässä. Kaikki koirat pitävät siitä touhusta ja siitä nyt ei ole suurempaa haittaa, koska koirat eivät saa pupuja kiinni. Ne osaavat harhauttaa mainiosti...kiertävät kahdeksikkoa, odottelevat jossain ja koirat eivät jaksa niiden perässä kauaa. Sekin on mukavaa, että ne pysyvät nyt siinä näkösällä, kun juoksevat, koska jänikset eivät kotikonnuiltaan kauas lähde. Olen nähnyt kymmeniä jäniksiä ja alkukeväästä ne leikkivät syvällä pelloilla keskenään ja sitä oli mukava katsella.
Lintuja on tullut. Ensin kaikki joutsenet, sitten kurkia ja muita vesilintuja. Yksi kerrallaan kaikkia kesän pikkulinnut ja pelloille pitkänokkaiset kuovit ja töyhtöhyypät, joiden laulu on sitä, mikä tekee kesän. Mustarastaita on paljon ja kaikissa pesäpöntöissä on nyt kova vilinä menossa. Jopa pönttöön, jossa on tikan suurentama kolo, on uskaltautunut talitiainen pesimään. Siellä on varmasti poikaset jo kohta valmiina lentoon. Nopea kevät on ollut. Pelloilla on ollut vilinää, kun kaikki viljat on saatu kylvettyä ja että kasvu on saatu alkuun. Ensimmäisiä heinäsatoja varmasti niitetään aivan pian. Sen verran pitkää jo heinä pelloilla on.
Indy oli Mouhijärvellä kilpailuissa ja sain H maininnan, nyt vain kasvetaan vielä vähän rauhassa ja mennään vaikka syksyllä taas katsomaan, jos läheltä löytyy kilpailuja.
Kesäsuunnitelmissa on koirien uittamista ja lenkitystä, sekä mamman(=minun) liikuttamista koirien vetämänä (siis koirat ulkoiluttavat ja liikuttavat minua ;-)
Kaikki koirat ovat voineet hyvin ja vaikuttavat hyvin tyytyväiseltä, vaikkakin tänä aamuna ulos menijöitä ei ollut kovasti, koska satoi ja tuuli niin paljon. Eräs pieni hienohelma Indy ei edes vilkaissut ulospäin vaan hyppäsi takaisin sänkyyn:-)

Kevättä koirillakin

2009-04-27T13:34:00.032+03:00

Angelhaken Toby, 5 vuotta. Ihana, ensimmäinen minun oma mäyräkoira ja pomo koiralaumassa.

Topilla on ollut ihan kiva kevät. Topi harrastaa karkuretkiä ja sen liikeeet ovat aika hyvin ennakoitavissa. Topi laittaa korvat "tiettyyn asentoon" ja ottaa niin sanotusti "ritolat". Paikka on yleensä aina sama ja minä kiidän yleensä autolla kovaa perään. Seurauksena, että auto on nyt sitten sisältä kovin rapainen, näistä koirien kaappausretkistä johtuen. Mutta ei hätää, nyt on jo kuivempaa. Onneksi lunta ei ollut enempää.

Mikäli karkailu tapahtuu niin, että muistakin koirista joku on lähellä, seuraan saattaa liittyä myös Hupu (Aamuyön Hurly-Burly, 2 vuotta), mutta Hupu pysyy pellolla ja juoksee kovin vänkyräistä reittiä nenänsä perässä, joten se on helppo saada kiinni. Mikäli Indy vielä lähtee perään, niin sitten lähtee myös Allikin ja komentaa ainakin Hupun kotiin. Hupun suuri rakkaus on Alli, joten ne seuraavat aina toisiaan. Jos Alli juoksee liian lujaa, niin Hupu juoksee uikuttaen perässä, muussa tapauksessa Alli menee edellä ja Hupu siksakkaa perässä taas nenänsä perässä. Hupun vauhdikkuudesta johtuen siitä nyt ei taaskaan ole kuvaa, vaikkakin nyt on kameraa vähän parannettu, niin ettei ihan pelkkiä kännykkäkuvia tarvi tänne blogiin laittaa. (tässä välillä on ollut tiettyjä kiintolevyn hajoamisia yms) . Hupusta kuva tulee tänne piakkoin.

Miksi sitten meillä karataan? Se johtuu taas siitä että metsässä on aika hankalaa mennä koirat remmissä. Mutta kyllä tästä selvitään. Seuraava todellinen toimintapiste on saada piha-aidasta kaikkia koiria pitävä. Hupu osaa todella hyvin kaivautua ali. Indy pääsee muutamasta kohdasta porttia läpi, kun on niin pieni. Lisäki vahvistuksia aitaan on tehtävä vähän sinne ja tänne. Aita vain yksinkertaisesti on saatava mäyräkoiran pitäväksi. Allin pitävää siitä ei saa, koska Alli hyppää aidasta kuin aidasta yli, mutta Alli ei kaus kulje. Tulee paimentamaan meitä, kunhan on ensin käynyt roskikset ympäri haistelemassa. Nartut Alli kyllä ajaa tieltä kauas, niitä ei meidän tiellä sen mielestä tarvita.

Flammean Indiana, kohta 9 kuukautta ,juniori-ikäiseksi tuleva lellikki. Rauhallinen ja ystävällinen "suuri koira". Indylle tulee ainakin toinen kilpailumatka tähän meidän lähistölle, vaikkakin Indy on vielä pieni, joten totuttaudutaan vain tähän touhuun ja käydään aika-ajoin katsomassa miltä niissä kilpailuissa näyttää. Indy on aika pienen kokoinen kääpiöksi ja katsotaan minkäkokoiseksi se tulee. Nyt näissä tulevissa kisoissa sitten ensimmäisen kerran mitataan.

Indy on ollut sosialisoitumassa siskoni lapsen synttäreillä ja siellä se ei todellakaan käyttäytynyt kuin mamman lempilapsi vaan komensi siskoni mäyristä oikein sinnikkäästi. Sikäli sikamaista, sillä oltiin kylässä ja koirat eivät mitenkään olleet pääasiassa, mutta kyllä siellä silloin tällöin rähjättiin oikein tosissaan. Siskon Lillikoira kun on kuningatar talossaan, niinkuin olla pitääkin :-)

Tiibob's Alice, 8 vuotta. Tässä Alli on kevätleikkauksen jäljiltä, vielä on siistimistä, mutta kovasti jo helpottaa. Hännästä näkyy, kuinka oikeasti karvan pitäisi olla pitkää. Allille vain tulee niin kuuma, koska pohjavillaa on paljon ja se on aivan onnessaan, kun pääsee talvikarvasta eroon. Koira reipastuu ihan silmissä. Alli on nykyisin päättänyt ruveta sylikoiraksi, mikä taas tarkoittaa sitä, että syliini röjähtää joskus iso mamman tyttö :-)
Alli on oikea turva ja seura meillä, sillä emme ihan taajamassa asu vaan keskellä peltoja ja tuuli vain tuivertaa pientä mökkiämme. Mutta Alli on aina paraatipaikalla joko pihassa pöydällä tai apukeittiössä ikkunan takana vahdissa. Meidän perheen luottopelaaja siis.

Meidän kevät jatkuu puutarhan kuopsutuksen parissa. Minä ja koirat kaivetaan kilpaa. Katsotaan mitä tästä puutarhainnostuksesta on jäljellä, kun myyrien tuhoja (ja koirien) pääsee oikein läheltä katsomaan. Laitoin pihaan paljon pieniä taimia, ja en suoraan sanoen ole varma, mitä niille on tapahtunut. Turkitaan ja katsotaan tuleeko mitään.

Indy kävi kilpailuissa

2009-03-15T08:31:00.012+02:00

Aamuauringossa lötköttelya!

Hei, eilen oli se jännä päivä ja pääsimme ensimmäisen kerran käymään näyttelyissa Indyn kanssa. Allin kanssa olen ollut mooonta vuotta sitten kerran mukana, kun kasvattaja esitti koiran. Niin nytkin. Indy kyllästyi kyllä vähän siihen touhuun, eikä suurempaa menestystä tullut. Kokemus oli kuintenkin ihan positiivinen. Enkä joskus toistekin käydään kehässä, ainakin joku törkkäsi kouraan yhden lähiseudun kisailmoittautumislapun, joten voisihan sitä ulkonakin koettaa miten siellä menisi. Tuomisina kisoista saimme ison paketin koiran pureskeluluita Indyn kasvattajalta ja niitä täällä nyt innokkaasti maistetaan.

Indyn kanssa kävimme kerran näyttelyharjoituksissa, jonka oli järjestänyt Tammermaan mäytäkoirayhdistys ja siellä törmäsin Hupun kasvattajaan, ja oli mukava nähdä kuinka jo pitkään touhussa mukana ollut kasvattaja oli kärsivällinen, hellä ja kannustava koiralleen.

Hupu on ollut elementissään viime aikoina, kun lunta on tullut. Hän kuulee tarkasti mitä lumen alla tapahtuu ja syöksyy lumen alle hiirien ja myyrien perään. Tykkää siitä touhusta aivan mahdottomasti. Muutenkin Hupu on ollut hyvin hellyydenkipeä ja kainaloinen koira viimeaikoina.

Topin silmät ovat olleet hyvässä kunnossa, nyt kun hän on saanut jatkuvan lääkityksen. Aina kun otan kaapista lääketipat, silmäkulmastani livahtaa vain tumma hahmo ja Topi piiloutuu:-)
Pitkävihainen Topi ei ole, mutta mustasukkainen kyllä.

Alli on ollut nyt pitkäturkkinen ja eilen Alli oli pesulla ja Erika innostui harjaamaan Allia kauniiksi. Liekö sillä ollut merkitystä, että kisoissa oli monta vanhaenglanninlammaskoiraa ja niitä harjattiin tarmokkaasti juuri samassa hallissa, kuin missä mekin Indyn kassa olimme.

Nyt sitten vain odotamme innolla rapa-aikaa, sillä tämä lumi on ollut niin ihanaa, kun eivät koirat sottaa eikä hiekkaa ole jokapaikassa :-)
Alli komeana 8v.

Kevätsuunnitelmia

2009-02-14T11:41:00.012+02:00

Indy ei tiedäkään mikä sitä tänä keväänä odottaa. Hän pääsee viikon päästä näyttelykoulutukseen ja myöhemmin pentukoulutukseen. Yksi näyttelykin on tulossa, mutta sinne onneksi tulee kasvattaja esittämään Indyn, minulla ei tästä touhusta ole minkäänlaista kokemusta, kuten ei Indylläkään.

Minulle, harvoin näyttelyssä käyneelle, se tulee olemaan koettelemus. Mutta luvattu, mikä luvattu. Toisilla on kilpailuvietti rakennettu sisään aivan pienestä. Minulla ei sellaista viettiä ole olemassakaan. Mutta Indyllä on luonnetta, eikä vikoja, joten hänen pitää päästä koettamaan tällaistakin kokemusta. Koitetaan ottaa rauhallisesti, sittenhän se on ohi. Samalla pääsee touhua sivusta seuraamaan ja katsomaan uusia ihmisiä. Tuskin se pahasta on. Otetaan se kokemuksena.

Koirat ovat minusta, kuten ihmiset. Luonne se on joka on tärkeää. Ulkonäko on ihan sivuseikka. Ja luoteet ovat elämän suola, niin ihmisissä, kuin koirissakin. Jokainen on omanlaisensa ja juuri se on tärkeää. Toki jalostus on tärkeää, käyttökoiristahan mäyräkoirissa ja paimenkoirissa juuri on kyse. Niitten luontaiset viestit palvelevat ihmisen tarpeita. Mutta onneksi niissä on niin paljon muutakin:-)

Mukavaa ystävänpäivää ihmisille ja koirille. Mukavaa että meitä kaikkia on olemassa.

Kevät tulossa, minun ensimmäiseni

2009-02-09T13:56:00.008+02:00

Auringon silmä katsoo rävähtämättä liikkumatonta maailmaa.

Kuuletko silloin kaukaisen humahduksen kautta mäkien, metsäin ja aukeitten rantain?

-Kevät saapuu, kevät saapuu!

Sen ratsut nelistävät ylitse heräävän maan, laukaten kepeästi, kuin lentäen, harja hulmuten tulta jotta silmäsi sokaistuvat.

Oletko valmis silloin?

Taidatko hypätä ohitsekiitävän hetken selkään?

Ilman satulaa, ilman ohjia taidatko laskea ylitse heräävän maan?

* Aaro Hellaakoski*

Indy 6 kk

Rauhallista keväänodotusta

2009-02-03T15:01:00.009+02:00

Tässä kuvaelma siitä miltä näyttävät koirat, jotka ovat saaneet jonkinverran ulkoilla ja juosta mielin määrin lumikinoksissa. Ulkoa tullessaan koirilla on kyllä usein takajalkojen välit täynnä lumipaakkuja ja rinta lumesta panssarin tehneenä. Ja koirat eivät tykkää kun paakkuja revitään pois :-)

Indy kyllä jaksaa, mutta on kyllä uskomattoman rauhallinen pentu.
Nyt kyllä joskus Indykin livahtaa aidanraosta kielletylle puolella. Mutta jos otan muut koirat sisälle ja jätän Indyn yksin pihaan, niin kotiin tullaan heti hippulat vinkuen. Kuka sitä nyt yksin karkaisi, äkkiä kotiin!

Indyllä ovat kulmahampaat vaihtuneet ihan itsekseen ja muutkin hampaat vaihtuneet aivan näitä luita järsimällä. Se on helpotus, koska pennun nukuttaminen ja hampaiden repiminen ei ole kenellekään kivaa, ei varmaankaan eläinlääkäreillekään. Sen verran kovassa hampaat yleensä ovat. Mutta jos niitä ei poista, saattaa purenta muuttua, jos vanhat hampaat ovat tiellä.

Alli on ollut nyt rauhallinen viimeisen juoksun jäljiltä. Mitähän tämä enteilee? Pelkään kohtutulehdusta ja Allia viedään nyt usein pitemmille lenkeille ihan yksinäänkin, koska uskon aivan itsekseni, että liikunta auttaa ainakin nesteen kierrossa, jos ei sitten muussa. Toivotaan että Alli taas selviää, eikä moista isoa (ja kallista) operaatiota tule, vaikkakin minua on lohdutettu, että jokatapauksessa se joskus tulee. Tiedä häntä. Nyt kuitenkaan ei ole mitään valeraskauselkeitä. Alli on rauhallinen ja ihana! Itseasiassa mikään ei ole niin mukava kumppani kun jo hieman rauhoittunut ja omaan oloon ja tapoihin tottunut iso koira. Elämä soljuu tässä totutussa uomassa ja Alli on hyvin tärkeä osa tätä tasapainoa.

Lopuksi toivatan rauhalliset kiitokset koirien paratiisista Vesilahdelta. Jossa jo mieli on kääntynyt kevääseen. Siemenluetteloita on luettu ja oletettavasti unikot tulevat keväällä ainakin kylvetyiksi, jos nyt ei sitten ihan kukkaan suostuta puhkeamaankaan. Keväässä on jännää myös se, että nyt meillä on kaksi tarmokkaasti kaivavaa koiraa, eli nämä kaksi täällä blogin alalaidassa olevat, joten suunnitelmat seuraavalle kukkapenkille ovat aivan aidan takana, mutteivat aidan tällä puolella. Katsotaan mitä siitä tulee :=)

Hupu voi jo hyvin

2009-01-19T13:20:00.002+02:00

Hei, kyllä maha rauhoittui, antibiootit ovat vielä kesken. Onneksi tuli pakkasta, joten vain jäniksenpapanat enää kiinnostavat.

Oli hauska viikonloppuna katsoa koiria "laitumella", kaikki popsivat jäniksenpapanoita iloisesti pellolta.

Ostin todella omituisen hajuista koirien maitohappovalmistetta, jossa on merilevää. Hmm. Alli sitä kyllä söi piimään sekoitettuna. Katsotaan maistuuko kuurin jälkeen Hupulle moiset sörsselit. Ei se pahaakaan voi tehdä myyränraatojen ja papanoitten seassa!

Lunta satelee tänään, joten kotona minua odottaa riemukas nelikko, jotka pääsevät lumen sekaan juoksemaan töiden jälkeen. Se on ihanaa meistä kaikista. Mukavaa maanantaita!

Hupu on kipeänä

2009-01-12T12:27:00.003+02:00

Perjantaista asti vain yhtä oksentelua ja ripulia. Pesukone ja lattiarätti on viikonloppuna viuhunut ahkeraan ja Hupu on ollut nolona. Ei se niin kivaa ole, kuin pieni koira joutuu yhtä mitaan oksentelemaan piiloihin ja olo on ihan kamala. Näin ärhäkkää vatsapöpöä ei ennen olekaan meillä ollut. Liekö syynä se, että lunta on vähän ja meidän metsässä on pöllöjä, jotka tiputtelevat karvapalloja puiden juurille. Ilmeisesti jotain tällaista on tapahtunut, muutenhan Hupu syö vain koiranruokaa, joten vatsa on aina muuten hyvässä kunnossa.

Yleensä tällaiseen auttaa, että koira on syömättä vuorokauden, ja sitten antaa varovaisesti keitettyö riisiä tms ja katsoo miten tällainen ruoka pysyy sisällä. Maitohappobakteeritkin voivat auttaa. Mutta nyt Hupu on ollut jo niin monta päivää kipeänä, että aamulla mentiin eläinlääkärille. Onneksi saatiin aika ja sieltä sitten pahoinvointilääkkeet ja antibiootit. Nyt sitten jännätään päästäänkö tästä tällä ohi. Kuurin jälkeen annan vielä maitohappobakteereita, josko sitten päästäisiin eteenpäin. Ja pidän koiran remmissä. Sillä ei aivan tuolla ulkona näytä siltä, että runsaat lumisateet toisivat helpotusta ja piilottaisivat kaiken mätänevän lumipeitteen alle.

Nyt vain odotetaan ja katsotaan saisiko Hupu oloonsa helpotusta!

Kaikki koirat yhdessä

2009-01-08T12:44:00.002+02:00

Tämän kuvan esijärjestelyt kestivät hieman.

Neljää koiraa ei ole kovin helppo saada samaan kuvaan.

Mutta palkitsevaa se on. Alli on vanha englannin lammaskoira(OES)

ja muut koirat ovat pitkäkarvaisia kääpiömäyräkoirapoikia.

Rakkaita ja kovasti hellittyjä.

Indy ja muut koirat toivottavat hyvää uuden vuoden alkua!

2008-12-31T11:25:00.000+02:00

Hei,
näppikselläni kävelee mäyriksiä. Niitä suoraan parveilee: yksi on lämmittelemässä läppärin takana, toinen tässä näppiksen edessa ja yksi patterin edessa. Meille on koittanut rauha.

Kaikki alkoi siitä, kun Allilla oli juoksu. Hupulle se rakkauden palvominen oli erityisen raskasta. Lopuksi Hupu vain nökötti riutuneena Allin kyljessä, ei maistunut ruoka, ei jaksanut mitään.
Onneksi pahin on takana. Eilen Hupu enti kainaloonkin ja ennätti tervehtiä kaikkia omana iloisena itsenään. Oli ihanaa saada Hupu takaisin :-)

Indy täyttää tänään 5 kuukautta. Se on reipas ja iloinen pentu ja äärimmäisen rauhallinen.
Ottanut paikkansa hyvin. Indy kävelee vieläkin pimellä aivan jaljojeni vieressä, mutta päivänvalossa loikkii metsässä iloisena muiden koirien kanssa. Pihassa kaikki koirat saavat aika'ajoin villejä juoksu- ja takaa-ajo puuskia. Ne nauttivat kun on kuivaaa ja tänään paistaa aurinkokin!

Topi pysyy nyt kotona, kun hänenkin on oltava lähellä Allia. Topi lähtee joskus merkkaamaan reviiriään ja aina samaan paikkaan, joka on vaarallinen ja siellä menee autoja. Hupu taas jää metsään kaivelemaan, mutta se haravoi ojanpientareita pellon pientareita. On näkyvillä.

Alli lenkkeilee itsekseen. Ei se kauas mene, mutta hyppää kaikkien aitojen yli ja tulee pian kotiin. Yleensä vartio ulkona pöydän päällä tai sisältä apukeittiön pöydän päältä. Alli onkin maailman paras paimenkoira. Se pitää lauman koossa ja hakee eksyneet tai liian kauaksi joutuneet mäyräkoiran puolikkaat pian takaisin. Allin ansiosta voidaan kulkea metsissä kaikki mahdottomat talutuslenkit ovat meillä aika minimaalisia. Niinkin minimissä, että nyt Indyä on kyllä aloitettava tutustumaan talutukseen. Onneksi jouluna oli vieraita ja sai tutustua uusiin ihmisiin, aluksi pelotti, mutta sitten hän oli aivan ihastunut.

Tänään nuorin poika aikoo räjäytellä raketteja, mitähän koirat taas tuumaavat. Alli ei moisesta ole koskaan tykännyt, vapisee vain, mutta onneksi tänne ei kanna kuin yhden perheen rakettien äänet, joten se jännitys on aika nopeasti ohi. Mitenkän Indy. Uskoisin, ettät hyvin, koska on niin rohkea ja reipas poika.

2008-12-08T10:06:00.000+02:00

Voi, miksihän blogi on jäänyt? Ei sille ole mitään syytä.

Osasyy on hyvän kameran puute, mutta kaikkea kivaa on meille tapahtunut syksyllä.

Meille tuli hurmaava pentu Vaasasta ja olemme olleet hänen ympärillään niin tiiviisti.

Tällainen hän on. Ihana Indy makkara, kainaloinen kaveri!

2008-09-10T12:34:00.000+03:00

Syksyn tullen olisi mukava oppia blogaamaan.

Kesän aikana on valmistunut tyttärelle villapusero ja virkattu palapeitto 7 veljeksestä.
Koirat ovat saaneet uuden pitävämmän aidan ja mäyräkoirat pysyvät jo aidoissa.
Isompi lammaskoira Alli tosin ei pysy tässäkään aidassa:( Juoksulanka on pihaan hänelle asennettava.

Sieniä on löytynyt jopa niin, ettei enää kelpaa kuin herkkutatit ja kanttarellit. Vattuaikaan marjoja tuli aivan rytinällä ja sitten ne loppuivat ihan kertaheitolla, jo paljon ennen, kuin mitään oli saatu säilöön kerättyä. Mansikoita on talven varalle, joskin saattaa olla niin, ettei niitä riitä talveen asti. Pakastekaapissa taitaa käydä hiiriä:-)

Ratsastamaankin olen päässyt ja ihan yksin maastoilemaan. Erika on aloittanut kahdesti viikossa ratsastustunnit tallilla. Otso skeittaa ja harjoittelee jalkapalloa. Leo dataa ja dataa vaan:-)

Eilen huomasin, että kotona on viihtyisää. Kynttilöita on ulkona ja koirien kanssa lenkiltä tullessa on kiva katsella sisälle valoisaan. Syksy on niin ihanaa:-)

2008-05-29T10:09:00.001+03:00

Blogi avattu!